Verkottuminen ulottuu kuitenkin vielä pidemmälle. Rob Schmit, Executive Vice President Technology & Innovation, toimitusjohtaja, kertoo esimerkin: ”Varastosta lähtevässä paketissa voi olla kaikki oleelliset tiedot: sisältö, tila, määränpää, alkuperä ja niin edelleen. Verkottuminen on jo niin pitkällä, että paketti voi ”kertoa” sitä lastaavalle jakeluauton kuljettajalle, missä kohtaa jakelureitillä se on purettava kuormasta ja miten kuljettaja voi lastata paketin autoonsa optimaalisesti.”
Tämä tarkoittaa seuraavaa: Tietoja on voitava vaihtaa yritysten rajojen ylitse. Ja juuri tässä meillä onkin vielä monta estettä ylitettävänä. Suurimmat esteet ovat puutteellinen standardointi ja tietoturva.
”Erilaisten yritysten välillä on voitava vaihtaa tietoja koko arvonluontiketjun pituudelta”, selittää Thilo Jörgl, Logistik heute -ammattilehden päätoimittaja. ”Ne sisälogistiikan palveluntarjoajat, joiden järjestelmät ovat suljettuja, joutuvat vaikeuksiin, koska ne vaikeuttavat tietojen vaihtoa tai suorastaan estävät sen.”
Teollisuus 4.0 -aikakaudella järjestelmät täytyy standardoida. ”Markkinoilla tullaan vaatimaan avoimia standardeja jo piankin”, uskoo Rainer Buchmann. ”Tietoturvaan liittyvät kysymykset ovat kuitenkin vielä ratkaisematta. Siksi tällaisen standardin pitäisi toimia yritysten rajojen ylitse.”
Yritykset ja Saksan liittotasavallan hallitus ovat tehneet jo muutamia aloitteita, joilla tähdätään tämän ongelman ratkaisemiseen. Tietojen kannalta tämä tarkoittaa, etteivät ne ole enää pelkästään yrityksen omalla huipputurvallisella palvelimella, vaan myös pilvessä, joka on myös eräs teollisuus 4.0 -aikakauden keskeisiä elementtejä.
Myös sisälogistiikassa tietojen merkitys kasvaa jatkuvasti. Siksi ei puhutakaan turhaan big datasta eli siitä valtavasta tietomäärästä, jota syntyy koneisiin ja laitteistoihin integroitujen antureiden, prosessitietojen ja lukemattomien muiden lähteiden kautta. Juuri tässä piilee myös big datan hyödyntämisen vaikeus: ”Syntyvää tietomäärää on voitava hallita ja siitä on pystyttävä löytämään punainen lanka: mitkä tiedot ovat tärkeitä ja mitä tietoja minä tarvitsen?”, toteaa Sven Göhring, KNV Logistik GmbH:n tekninen päällikkö. ”Se on hyvin tärkeää esimerkiksi ehkäisevän kunnossapidon kannalta.”
Big dataa on siis voitava hyödyntää tehokkaasti. Perinteisen valmistavan teollisuuden hierarkia on korvattava kaikissa valmistukseen liittyvissä prosesseissa syntyvien tietojen vertikaalisella ja horisontaalisella integraatiolla. Toisin sanoen tietoja käytetään valmistuksen lisäksi myös yrityksen muilla alueilla. Yksi teollisuus 4.0 -aikakauden johtoajatuksista on se, että kaikkien tärkeiden tietojen on oltava reaaliajassa käytettävissä milloin tahansa. Tältä osin kaikki liiketoiminta-alat ammentavat samasta lähteestä.
Edellytyksenä on kuitenkin se, että kaikki yhden yritykset järjestelmät viestivät ongelmitta keskenään. ”Nykyään on vielä varsin usein niin, etteivät eri järjestelmät pysty keskustelemaan keskenään”, korostaa Buchmann. ”Siksi tarvitsemme ehdottomasti avoimia rajapintoja, sillä jos koneet eivät voi viestiä jatkuvasti ja kokonaisvaltaisesti keskenään ja ihmisen kanssa, sisälogistiikka ei pääse osaksi neljännen teollisen vallankumouksen eduista.”
Niillä logistiikkayrityksillä, jotka pitäytyvät vielä kovin jäykässä ja suhteellisen yksiulotteisessa tavassa varastoida ja toimittaa tavaroita, on jo lähitulevaisuudessa suuria vaikeuksia pysyä kilpailukykyisinä. Monet yritykset käyttävät jo osittain tai kokonaan automatisoituja kuljetusjärjestelmiä. Logistiikkayritysten on myös mietittävä, mitkä askeleet ovat tarpeen, jotta ne eivät menetä nyt tarjolla olevia mahdollisuuksia.
Tulevaisuudessa tieto- ja kuljetuslogistiikan verkottuminen on hyvin tärkeää. Varsinkin esineiden internetin yhteydessä syntyy automatisoituja ja joustavia logistiikkaratkaisuja varten sellaisia älykkäitä ja itseohjautuvia ajoneuvoja, joista ei osata edes haaveilla vielä. Kun kehitystä tarkastellaan siitä sähköisen kaupankäynnin näkökulmasta, että siinä missä tuotanto kasvaa koko ajan, kuljetettavien erien koko puolestaan pienenee koko ajan, on todettava, että sellaiset tuotantolaitokset, joiden kuljetuslogistiikka ei toimi joustavasti ja saumattomasti, pysyvät hädin tuskin toimintakykyisinä. Neljäs teollinen vallankumous (”smart factory”) on toteutettavissa vain, jos raaka-aineet, puolivalmisteet ja valmiit tuotteet ovat oikeaan aikaan oikeassa paikassa sisälogistiikassa käytettävien automatisoitujen prosessien avulla.
Nämä näkemykset eivät ole kuitenkaan vielä lyöneet itseään läpi kaikkialla logistiikassa. ”Pk-yritykset suhtautuvat aiheeseen vielä varsin maltillisesti ja odottavat, mitä suuret yritykset tekevät, ja kopioivat toimintamallin sitten niiltä parin vuoden tai vuosikymmenen kuluttua”, toteaa Thilo Jörgl. Tämä ei kuitenkaan ole hyvä strategia tällaisena aikana, kun digitalisaatio etenee rivakkaa vauhtia. ”On olemassa pieniä osa-alueita, kuten ehkäisevä huolto, joka voidaan ottaa jo nyt ongelmitta käyttöön myös pienissä yrityksissä.”
Tätä korostaa myös SSI SCHÄFERin Rob Schmit,. ”Nykyaikaisessa koneessa tai laitteistossa on ainakin kaikki tarvittavat osat valmiina. Niinpä jokaisella yrityksellä – koosta riippumatta – on jo olemassa teollisuus 4.0 -aikakaudelle siirtymistä varten tarvittavat edellytykset.”